Viime päivien helle on koetellut niin kissoja kuin niiden
omistajiakin. Meillä on näkynyt kahta eri koulukuntaa suhtautumisessa siihen.
Tuiken strategia helteellä on harrastaa sulamista. Tuike loikoilee
milloin lattialla milloin kiipeilpuussa ja näyttä lähinnä siltä kuin hän
yrittäisi muuttua nesteeksi. Usein tätä sulamista harrastetaan vielä
tuulettimen läheisyydessä jotta tulisi hieman lisähelpotusta. Tuike onkin fiksu
kissa ja yrittää välttää ylikuumenemista.
Ame taasen onkin aivan eri juttu. Ame kun sattuu olemaan
mallia ”lämpöhakeutuva ohjus... Tämän vuoksi häntä ei ole haitannut lämmin
jakso, hyvä vaan kun voi kuumennella itseään. Muun muassa yhtenä päivänä kun
tuuletin oli päällä tuli Amen mielestä liian kylmä ja hän peitteli itsensä
peiton sisään. Ame myös menee aina hieman sekaisin tuulettimen tuulesta. Tämän voi todeta oheisesta videosta.
Huono puoli tässä on se, että Ame ei aina tajua milloin
lämpöä on liikaa. Käytännössä olen saanut huomata, että Ame ylikuumentaa
itsensä vähintään kerran kesässä. Tänä kesänä näin kävi eilen. Käytiin ihan
normaalisti puolen yön aikaan ulkona (kun viimein on vähän viileämpää), ja Ame
kulki samoin kuten edellisinäkin päivinä. Sitä en tiedä mikä nyt oli erilailla,
mutta sisälle palatessa Ame kävi maahan makaamaan ja läähätti äänekkäästi suu
auki. No eihän siinä auttanut kun napata kissa kylpäriin ja kastella. Ame kun
vihaa vettä tämä operaatio ei ollut ihan helppo ja Emäntä kastui varmaan yhtä
paljon kuin kissa. Suuremmilta vammoilta sentään vältyttiin, vain yksi
potkunaarmu sormen kylkeen. Kastelun ja kuivaamisen jälkeen Ame pääsi takaisin
kämpän puolelle ja sai viileää (laktoositonta) kevytkermaa lohdutukseksi ja
viilennykseksi. Tämä onneksi tepsi ja lopun yön Ame oli oma itsensä.
|
Ihan tyhmää kun kastellaan! |
Ps. Muutosta on tulossa vielä postausta kunhan tässä ehditään. Ehkä tässä kohta sillä meillä alkaa LOMA!