Otteita Tuike päiväkirjasta

1.9.2018

Olin rauhallisilla tarkkailunokosilla kun lepohetkeäni häirittiin. Häiritsijä oli riidanhaluinen sininen kimmeltävä ötökkä. Huomattuaan jäävänsä minulle alakynteen se rekrytoi avukseen vihreän hiiren. Selvisin taistelusta voitokkaana.

2.9.2018

Sumuisa aamu. Heikentyneet tarkkailumahdollisuudet luovat uhkaa kotimme turvallisuudelle. Asiaan täytyy puuttua heti nokosten jälkeen. Emäntä poistui päivällä vieraan kanssa, mutta palasi ilman. Turvallisuustaso normaali, lepohetki ansaittu.

3.9.2018

Päätin laajentaa tarkkailureviiriäni rappukäytävään ja pihaan. Paljon hämäräperäistä toimintaa havaittavissa, laajempi tutkiminen vaatii lisävalmisteluja. Ulkopartioinnin jälkeen näytin kotiamme uhanneelle höyhenkepille paikkansa.

Ps. Muistakaa osallistua edellisen postauksen arvontaan mikäli ette jo ole. Hyvää minttua palkintona!

Synttäriarvonta!

Kuten ehkä Kissavihko -postauksesta huomasitte Ame täyttää kolme vuotta tässä kuussa. Synttäreidensä kunniaksi Ame päätti järjestää arvonnan. Ja palkinto onkin mitä hienoin! Emännän poikakaveri kun innostui tässä aiemmin tänä vuonna kissajutuista sen verran, että päätti kasvattaa kissanminttua (oman chiliharrastuksen lisäksi). Nyt alkaa olla sen verran hyvää satoa että siitä on arpoa muillekin!

Tämä on hyvää tavaraa

Kokonaisia lehtiä

Eli palkintona on kahdelle onnekkaalle itse kasvatettua aitokissanminttua! Ja tämä on tujua tavaraa. Yleensä eläinkaupan kissanmintut eivät omaan nenään erityisesti tuoksu. Vaan tämäpä tuoksuu!

Nämä lehdet tuoksuu niin hurmaavalta

Meillä oli aiemmin testissä ensimmäistä satsia mitä kerättiin ja Ame ja Tuike tykkäsivät. Paljon!

Mitäs tämä on?

Tujua kamaa

Kissoja lakoaa joka puolelle

Ihanaa!

Osallistukaa niin pääsette nauttimaan!

Joten osallistukaa kaikki innolla. Osallistua voi kommentoimalla tähän postaukseen. Osallistumisaikaa on 15.9. saakka, arvonta pidetään 16.9. Amen synttäripäivänä! Muistathan jättää yhteystietosi (esim. s-posti) ellet tiedä varmaksi, että meillä on ne!

Loppukevennys 

Iku-Turso

"Iku-Turso (myös Tursas, Turso, Turisas, Iku Turilas ja Meritursas) on kalevalaisessa runoudessa esiintyvä vedenhaltija tai merihirviö, joka toimii myös alkuolentona ja tautidemonina. Myöhemmässä kansanperinteessä tursas-nimi on yhdistetty erilaisiin pelottaviin haltijaolentoihin, joiden on sanottu asuvan ainakin vedessä, tulessa tai muurahaispesässä.

Tuike halusi imitoida Kalevalan Iku-Tursoa vaikka, ei meidän kämpän Turso olekaan

Kalevalassa Louhi on kostoksi Sammon menettämisestä loihtinut Turson tappamaan Kalevan kansan. Iku-Turso nostaa kammottavan päänsä vedestä sankarien laivan vieressä saaden meren kuohumaan. Väinämöinen tarttuu kuitenkin Iku-Tursoa korvasta, jolloin Iku-Turso lupaa, että jos saa säilyttää henkensä, ei hän enää nouse ihmisiä ahdistelemaan. Väinämöinen päästää Iku-Turson, joka on siitä lähtien pitänyt lupauksensa." Lähde

Ame-Turso lepää

Meillä on kämpillä viime päivinä esiintynyt hieman erilainen Turso. Amella kun on aina silloin tällöin helliä hetkiä. Viime päivinä näin on ollut useampia samanakin päivänä. Ja kun Ame on sillä päällä niin oksat pois. Ame puskee päälle kaikella voimalla; kiehnää, puskee, tursuaa ja leipoo. Ehkä Ame viimein totesi ettei Emäntä parane ilman hänen apuaan. Emäntä kun on ollut viimeisen rapian kuukauden lähes koko ajan kipeä; ensin keuhkokuumeessa ja sitten sen jälkitautina tulleessa flunssassa (jonka seurauksena tällä hetkellä korvat kahdeksatta päivää putkeen lukossa). Mutta Ame parantaa niin kyllä se tästä.

Nämä kuvat on otettu pahimman hellyyspuuskan jälkeen kun Ame asettui loikoilemaan viereen

On suuri kunnianosoitus päästä Ame-Turson hellyyden kohteeksi. Ainoa huonompi asia on se, että muun tursuamisen lisäksi Ame tykkää nuolla hellyyden kohdettaan. Yleensä leuasta tai nenästä. Tämä toki kuulostaa kovin ihanalta, muttei varsinaisesti sitä ole. Amen kieli kun on erittäin karkea, sellainen että se nuoleminen sattuu. Kissojen kieli toki tunnetusti on erittäin karkea, mutta Ame vetää tämän extreme puolelle. Tuiken kieli esimerkiksi ei ole lähellekään niin karkea... Onko muiden kissoilla tällaisia eroja?

Karkeudesta huolimatta Amen hellyyshetket ovat toki aivan ihania ja odotettuja! ❤

Mullapa onkin karkeampi kieli kuin sulla!

Kissavihko

Lomalla sitä tuli kaiveltua vähän hyllyjä ja sieltä tuli vastaan mielenkiintoista vanhaa tavaraa. Aikanaan ala- ja yläasteaikana allekirjoittanut apinoi siskoaan ja teki itselleen kissavihkon. Sisko oli aiemmin tehnyt vastaavan koirista. Kissavihkon ideana oli kerätä perustietoja kuvan kanssa kissoista.

No mitä tietoja vihkoon sitten tuli? Alla on esimerkkisivu Ame ja Tuiken edeltäjästä

Sitä alkoi sitten miettiä että miltä Amen ja Tuiken sivut näyttäisivät

Amelie (Ame)

Väri: Siniharmaaraidallinen
SP: Naaras
Syntymäpäivä: 16.9.2015
Omistaja: Tiina
Lempinimi: Nanna, Name, Mansikki, Amppari, Mauku...
Lempilelu: Sulkakeppi, kissanminttulelut
Lempiruoka: Pirkan sydänpatee
Paras kaveri: Bella (emännän kaveri), ehkä joskus Tuike
Muuta: Fun fact; tämä muutto oli ensimmäinen kun Ame muutti isommalta paikkunnalta hieman pienemmälle. Tähän asti oli aina vaihdettu suurempaan.


Tuike

Väri: Mustavalkoinen
SP: Naaras
Syntymäpäivä: 8/2016
Omistaja: Tiina
Lempinimi: Tuikku, Muikku, Tui tui, Miuku...
Lempilelu: Sulka ja höyhenkepit, pienet hiiret
Lempiruoka: Raksut!
Paras kaveri: Emännän sisko, Ame
Muuta: Tuike on rescuekissa ja tullut kotiin Rekku rescuen kautta


Mites te kamut? Mitä teidän sivulla lukisi?

Ulkoilua Tuiken kanssa

Tuike on tässä loman aikana katsellut haikeasti kuinka Ame käy ulkona. Tähän asti kun Tuikea ei ole saanut valjaissa liikuteltua. Nyt Tuikku oli kuitenkin osoittanut sen verran suurta kiinnostusta ulkoiluun että sisareni päätti kokeilla mitä siitä tulisi. Olin itse Amen kanssa pidemmällä lenkillä ja pihaan palatessa Tuikku oli kovalla innolla tutkimassa ulkoilmaa.

Eka ulkoilu

Ulkoilu on muuten sujunut oikein hyvin, mutta toisena päivänä tuli paniikki kun Tuike yritti mennä talonviertä talon ympäri. Autotallin kohdalla tuli seinä vastaan, eikä pikku-Tuikku älynnyt että sen voi kiertää...

Meillä on täällä lomapaikassa yhdet ei kovin hyvät varavaljaat mitä Tuike on nyt lainannut ulkoillessaan useampana päivänä. Tuiken omat valjaat kun on Vantaalla. Mamma on ollut hyvin ylpeä siitä miten rohkeaksi tämä pieni arka rescuekissa on käynyt! 💚 Toki tuo arka kissa on käynyt myös hyvin itsepäiseksi. Tuikku ei meinaan ollenkaan tykkää jos hän ei pääse sinne minne haluaisi mennä.. Jos Tuike olisi ihmislapsi hän olisi niitä jotka käyvät karkkihyllyn edessä itkupotkuraivareihin kun eivät saa suklapatukkaa... 😂