Piilonuoliainen

Voihan Tuikkunen. Me tosiaan käytiin Felinassa Tuiken kanssa ihmettelemässä, että miksi Tuikkunen kaljuuntuu. Ensinnäkin yksi asia varmistui. Tuike nuolee itse itsensä kaljuksi. Minä en ole tätä nuoleskelua päässyt näkemään, joten Tuikkunen on (kuten otsikkokin sanoo) piilonuoliainen.

Muikkunuoliainen kuuluu selkeästi kivennuoliaisten heimoon; "Kivennuoliaiset ovat melkein torpedomaisen tasasoukkia, notkeita pohjan mönkijöitä, jotka piilottelevat päivisin ahtaissa koloissa." Lähde

Sitten selvitettiin mistä tuo nuoleskelu voisi johtua. Nuolemisalue voi viitata pissaongelmiin, joten Tuikelta otettiin pissakoe. Tämän kokeen tulokset tuli seuraavana päivänä eikä niissä ollut mitään poikkeuksellista. Joten pissaongelmat voitiin sulkea pois vaihtoehdoista.

Tuike matkusti ihan kiltisti bussissa Emännän sylissä

Eläinlääkärillä oli ihan tyhmää

Samalla kun lääkäri otti tuon pissakokeen, hän tarkisti Tuiken anaalirauhaset. Ne olivat täynnä ja se on voinut olla yksi osa ongelmaa, jos ne ovat ärsyttäneet. Eläinlääkäri tyhjensi anaalit samalla ja kuulemma ne tyhjenivät ihan helposti, eli tukosta ei ollut. Tällä tyhjennyksellä oli hauska seuraus, kun Tuike toki sai eritettä hieman ahterikarvoilleen. Amen mielestä anaaleilta haiseva Tuike oli paras juttu I-KI-NÄ! Tuike-parka yrittää kotona kipittää rauhaan pesemään itseään ja Ame seuraa perässä kuin peräkärry nenä tiukasti kiinni Tuiken takapuolessa. xD Lopulta Tuiken piti häätää Ame pois kimpustaan...

Te ette vaan ymmärrä, miten jännältä Tuike tuoksui

Loppudiagnoosiksi tuli näillä tiedoilla stressi. Allergioita ei tällä hetkellä epäillä, kun Tuike ei muuten raavi tai nuole itseään. Mikäli ongelma olisi allerginen kutina todennäköisesti Tuiken raapisi itseään pään tai kaulan alueelta.

Ihan typeriä tutkimuksia tekivät

Hoitosuositukseksi tuli Zylkenen antaminen ja Feliwayn käyttöönotto. Tämän lisäksi voisi myös kokeilla rauhoittavia raksuja. Ajattelin ensin kokeilla nuo kaksi, kun ne raksut ovat aika hintavia. Jos nuo keinot eivät auta, voidaan testata raksuja.

Minä kyllä mielelläni ottaisin vaikka mitä raksuja

Tämän lisäksi suositeltiin käyttöön MEMO-keinoja. MEMO, eli Multimodal Environmental Modication, oli meille uusi juttu. Siihen saatiin ohjeita, mitkä osittain olivat tuttua juttua muualta. Mutta tuli siellä muutama uusikin ajatus. Tästä linkistä voitte lukea nämä MEMO ohjeet. Ne ovat ihan hyödyllisiä kissakoteihin.

Tässä vielä videomuodossa Tuiken herkkä mielipide koppaan joutumisesta. Sydäntäsärkevää, eikö olekin.

Kalju-Tuike

Olisikos teillä lukijat antaa neuvoja, että miksi Tuike kaljuuntuu...

Kalju-Muikku

Kesällä Tuike oli saanut hieman pihkaa kylkeensä ja siitä leikattii hieman karvaa pois. Siihen sitten ilmestyi pari vähempikarvaista kohtaa. Ajattelin, että kyllä ne siitä häviävät. No eivät ole hävinneet vaan laajentuneet. Alla olevissa kuvissa näkyy miten Tuiken kyljissä on vähäkarvaisia laikkuja ja maha on hyvin vähällä karvalla. Kaljuja kohtia lukuunottamatta turkki on hyvässä kunnossa. Ja kuten lähikuvasta näkyy, kaljujen kohtien iho ei punoita tai ole huonossa kunnossa. Tuike ei myöskään raavi itseään, enkä ole huomannut mitään muita yleisoireita. Tuike vain kaljuuntuu. Mistä tällainen voi johtua?

Oikea kylki

Vasen kylki

Maha

Lähikuva kyljestä

Akrobatiakatti

Rutiinieläinpostaussarjan odottaessa onnistuineita valokuvia ajattelin esitellä teille Tuiken viimeaikaisen harrastuksen. Instaa seuraavat ovat tämän lie jo huomanneetkin.

Tuike tässä jokin aika sitten suorastaan rakastui kiipeilypuun pesään (tutummin soppakauhaan).

Vaan Tuiken tapauksessa pelkkä soppakauhassa nukkuminen ei riitä. Siinä ollessa pitää vääntää itsensä asentoihin mihin ei luulisi pienen kissan edes taipuvan. Tässä teille akrobaattisia taidonnäytteitä ala Tuike

Tuike ei taida aina ihan itsekään ymmärtää miten päin on...

Uusia pesuasentoja

Tuon täytyy olla irtotassu, muuten tämä ei käy järkeen

Ei vaan käy! (nämä on peräkkäiset kuvat)

Koura!

Siitä vain tunnistelemaan, että miten päin se kissa siinä onkaan!

Hyytävää Halloweenia!

Synkän ja myrskyisän yön pimeydessä luolastaan mönkii esiin jotain eriskummallista.

Jonkinlainen toukka, joka kiirehtii koteloitumaan. Vaan mitä siitä koteloista kuoriutuu?

Viimein yön synkimpinä hetkinä kotelo alkaa liikehtiä ja jotain lentää sieltä pois!

Se on kaikkien pelkäämä, vaarallinen Muikkyyri!!

Muikyyri lentelee etsien sopivaa saalista. Katsoo ylhäältä ja katsoo alhaalta, suurella huolellisuudella. Sopivan saaliin löytäminen ei ole helppoa!

Vaan viimein Muikkyyri iskee silmänsä sopivaan saaliiseen

Pikainen hyökkäys ja purema, jolle viaton saalis ei mahda mitään.

Uhri ei voi estää kohtaloaan ja muuttuu vaaralliseksi Amppyyriksi!

Onnistuttuaan hyökkäyksessään Muikkyyri lentään yön pimeyteen piiloutuakseen taas seuraavaan synkkää ja myrskyisää yötä varten..... Ja silloin, ei kukaan ole turvassa!

Kissatäti kiehuu! #MIAUtoo

SEY on luonut Kissakriisi-kampanjan saadakseen huomiota Suomessa tällä hetkellä olevaan kissaongelmaan. Viime päivinä kampanja on kerännyt laajenevaa mediahuomiota. Tämä on erittäin hyvä asia! Kuitenkin näiden keskustelujen kommentteja lukiessa alkaa ärsyttää aika huomattavasti. Olen muuten seurannut tätä keskustelua vierestä, mutta Iltalehden jutun ”Missä vika: Suomenkissaongelma pahenee - yhdistykset leikkauttavat tuhansia, mutta se ei riitä” yksi kommentti sai näkemään punaista.

Kissakriisi!

Nimimerkki Johanna_Lehtonen kirjoitti ”Mielestäni voisi tilannekohtasesti myös alentaa kissojen hintoja. Itse olisin ottanut löytökissan ja antanut sille pysyvän, loppuelämän kodin mutta 120e hinta oli yksinkertaisesti liikaa. Pystyn huolehtimaan karvakaverista, mutta niiden kulujen jälkeen ei enää 120 liikene ns ylimääräiseen. Siispä päädyin pelastamaan vahinkopentueen jälkeläisen 20e, tällä hetkellä kaksi kissaa ja muu perhe on tyytyväisiä onnistuneesta kaupasta.”

Ilmeeni kun luin kommentin

Ilmeeni kun mietin asiaa vielä lisää

Tuollainen ajatusmaailma on niiiiiiiiin vahingollinen. Kun ei tuo vahinkopentuekissa oikeasti ole niin halpa. Jokainen vastuullinen kissanomistaja vähintään rokottaa ja steriloi kissansa! Oikein vastuulliset vielä siruttavatkin! Ja tämä ei ole ilmaista!

Rescue-Tuike

Kun otin Tuiken Rekku Rescuelta maksoin hänestä kulukorvauksen 130€. Tuike oli minulle tullessa steriloitu, rokotettu kahdesti ja sirutettu.

Vahinko-Ame

Ame on vahinkopentueen kissa ja sain Amen aikanaan ilmaiseksi. Toki tästä seurasi se että olen itse maksanut Amen steriloinnin, rokotukset ja sirutuksen.

Tämä ei ollut Amen lempparipäiviä...

Hieman matematiikkaa: Amen kaksi ensimmäistä rokotusta oli kumpikin 50€ rokotus. Tämä tarkoittaa 100€ rokotuksiin. Amen sterilointi oli vähän erilainen toimenpide, sillä sen yhteydessä tarkistettiin myös Amen jatkuvasti vuotava silmä (ja todettiin alikehittynyt kyynelkanava). Toki kukin vastuullinen kissanomistaja tarkistuttaisi tällaisen asian ja myös yhdistys selvittäisi kissan näkyvät mahdolliset terveysongelmat. Tämän vuoksi Amen steriloinnin loppusumma (sisältäen itse operaation ja sen jälkeiset lääkitykset) oli 230,60€. Amen sirutuksen hoidin Tuiken tehosterokotteen yhteydessä ja se kustansi 30€.

Kun nämä kaikki kulut lasketaan yhteen, olen käyttänyt Ameen yhteensä 360,60€. Tämä on aika paljon enemmän, kun tuo 130€. Tarkalleen ottaen 230,60€ enemmän... 

Hyvää ei saa halvalla

Ja näihin summiin on laskettu vaan nuo isot kulut. Euroja tulee jokunen lisää esimerkiksi siitä, että Amea ei pentuaikana madotettu kuin kerran, joten madotin Amen vielä itse aika pian hänen kotiuduttuaan. Tuike on madotettu yhdistyksen puolelta olettavasti ainakin yhden kerran, mahdollisesti useamminkin...

Ei niin!

Että onnea vaan näin ”onnistuneisiin kauppoihin” ”ilmaisista” tai ”puoli-ilmaisista” kissoista.

Terveisin Äkäinen kissatäti. #MIAUtoo

Ps. meidän rutiinipostaussarja jatkuu kyllä tässä lähipäivinä, oli vaan pakko kirjoittaa tämä kun ärsytti...