perjantai 2. heinäkuuta 2021

Uusia ruokakuppeja

Emäntä teki tässä ostoksia ja löysi meille uusia ruokakuppeja Flying Tigerista. Testattiin niitä ensimmäisen kerran tänään ja hyvin toimi!

Tämä tuoksuu jännittävältä

Voisikohan näistä syödä

Pääasia on että siihen mahtuu riittävästi pateeta

Ja ettei ruoka pääse karkuun

Näitä on monia eri värejä

Muoto on oikein kiva ja pinottava

Koko on samaa luokkaa kun nykyiset kupit

Hyvin vastaavia

Muita hyviä puolia on konepestävyys ja edullinen hinta (euron kappale!)

maanantai 15. helmikuuta 2021

Amen perhe

Meidän blogi valahti tuossa viime vuonna hieman epäaktiivisuuden puolelle mutta palataanpa nyt takaisin ihan uudella energialla. Ja mielenkiintoisella aiheella.

Uskoisitteko viisivuotiaaksi?

Ame täytti tuossa viime syyskuussa 5 vuotta ja vietti juhlia aikaan sopivasti pienessä piirissä oman perheen kanssa. Lahjoja saatiin ja vieläpät oikein hienoja, mutta siitä tulee myöhemmin oma postauksensa. 

Oli ihan hyvä pahvikanakakku

Vaan tuolloin viisi vuotta sitten tuli maailmaan muitakin pieniä harmaita palleroita, kun vain Ame. Amella kun on neljä sisarusta.

Koko pieni pesue

Ame oli pesueen vaalein pallero

Selvittelin vähän asioita ja sain yhteyden Amen emoon Viccyyn ja yhteen sisarukseen Siruun.

Viccy ja lapset. Siru on toinen noista keskiharmaista, en tiedä kumpi

Amen emo Viccy on jatkanut aktivista elämää sillä maalaistalolla mistä Ame on kotoisin. Viccy on ulkoileva (steriloitu) kissa ja hyvin aktiivinen. Kuulemma hankala kuvattava kun ei pysy paikoillaan. Näistä kuvista kyllä siltikin huomaa, ettei omena ole pudonnut kauas puusta sillä istuma-asento on hyvin identtinen. Esimerkiksi Tuikeen verrattuna Ame pitää istuessaan tassun tiiviissa nipussa.

Selkeästi kupissa on aivan liian vähän ruokaa

Asennon perusteella voisi pikavilkaisulla luulla Ameksi

Amen sisko Siru asuu samalla paikkakunnalla, mistä mekin ollaan kotoisin. Elelee sisäkissana ulkoillen valjaissa. Sirulla oli muutama vuosi sitten kuulemma terveysongelmia, mitkä on onneksi saatu hoidettua. Aikoinaan Ame oli pennuista ainoa joka lähti kotiin ainoaksi kissaksi, mutta Siru on nykyään ainoa kissa syövän vietyä hänen kaverinsa.

Kaunis Siru

Ulkoisesti Ame ja Siru ovat hyvin samannäköiset. Siru on vain tummempi niinkuin oli pentuaikoinakin. Kummaltakin ovat myös iän myötä raidat monin paikoin tasoittuneet tasaisen ruskeanharmaiksi. Pentuehan oli suhteellisen harmaa (mistä voitaneen päätellä isän väriä), mutta iän myötä äidiltä tuleva ruskea väri on tullut voimakkaammaksi.

Kuvan laatu ei päätä huimaa mutta siinä ovat Siru ja Ame. Tiedän tämän siitä, että he olivat kaksi viimeisenä haettua pentua. Siru vasemmalla ja Ame tuo alieni oikealla.

Siru oli linssilude kun yritin saada kuvaa Amesta

tiistai 25. elokuuta 2020

Tee se itse jerky

 Meidän talouteen hankittiin tässä vastikään hyötykasvikuivuri. Kasvien kuivaamisen lisäksi sillä on tarkoitus tehdä kuivalihaa niin kissojen kun ihmistenkin iloksi. Tosin sillä erolla, että ihmisten jerky on maustettua ja kissojen puhdasta, maustamatonta lihaa. Ensimmäinen satsi kanajerkyä kissoille tehtiin viime viikonloppuna, vaan mikä oli tuomio; kelpasiko neideille?

Hyvin koulutettu henkilökunta tekee kaikkensa miellyttääkseen meitä!

Ensin lihat pilkottiin, huuhdeltiin vedellä ja pintakuivattiin

Sitten monen tunnin kuivumisprosessi

Kuivalta näyttää

Olisikohan tämä syötävää?

Näytä mullekin

Vaikea sanoa

Etkö sinä osaa tehdä mitään maistuvampaa?

Kaupan äyriäis/kana jerky on kyllä parempaa

Minusta nämä on kyllä ihan hyviä

Kyllä minä syön jos sinä et

Jääpähän minulle enemmän

Maistoin minäkin vähän, mutta edelleen odotan jotain parempaa

Outoja nuo siskot

maanantai 10. elokuuta 2020

Tuike 4 vuotta

Tuike kun on löytökissa niin meillä ei ole hänelle tarkkaa syntymäpäivää. Ainoa mitä me tiedetään on, että se päivä on elokuussa. Tästä johtuen Tuiken synttäreitä on yleensä vietetty jonain sopivana päivänä elokuussa. Tällä kertaa tuo sopiva päivä oli viime lauantai. Sopivan päivästä teki se, että Tuike lempi-ihmiset olivat paikalla yhtäaikaa! Tuike kun ei varsinaisesti viihdy isoissa joukoissa niin meitä oli juuri sopivan pieni porukka.

Tyylikäs Sheba creamy snacks kakku

Hyvin maistui

Ame sai samalla kylmäkuivattua kanaa

Kyllä kannattaa olla synttärisankari

Ihmisillä oli itse kerätyistä mustikoista itse tehtyä piirakkaa

Sitten oli villien bileiden aika!

Oli tosi villi meno!

Minkä jälkeen oli hyvä väsähtää helteisen parvekkeen nurkkaan


Paljon Onnea Tuike 4v.!

perjantai 24. heinäkuuta 2020

Hurja ilta

Meillä oli eilen aika hurja ilta. Emäntä palasi illasta lomakotiin pikaiselta etelän reissulta. Oltiin siinä jo suunnittelemassa nukkumaan menoa kun Tuike vaelteli kovin levottomasti. Ajateltiin sen levottomuuden johtuvan Emännän kotiutumisesta. Mutta sitten kuistilta alkoi kuulua outoja ääniä. Tuike aikoi uhota ja mouruta. Piti sitten kiirehtiä katsomaan, että mitä ihmettä siellä tapahtuu. Se kuulosti niin erilaiselta Amen ja Tuiken normaaleihin iltapaineihin verrattuna.

Amen ja Tuiken kuisti.

Ja mikä näky siellä kuistilla odottikaan. Kumpikin kissa oli omalla ikkunaallaan hännät paksuna selät köyryssä ja uhitellen. Vastus löytyi ulkoa suoraan ikkunoiden alta. Vieras vapaana kulkeva iso oranssivalkoinen kissa. Olen tuon kissan nähnyt täällä joskus aiemminkin, mutta ei se noin isosti ole tullut uhittelemaan aiemmin. Emännän saapuminen säikäytti vieraan kissan ja se juoksi karkuun. Mutta Tuiken ja Amen kohdalta tilanne ei valitettavasti ollut vielä ohi.

Kissa oli tuossa keinun edessä, eli erittäin lähellä. Eikä nuo yksikertaiset ikkunat eristä kovastikaan ääntä.

Kumpikin kissa säikähti ja syöksyi kuistilta takaisin sisälle. Valitettavasti niin, että säikähtänyt Tuike yritti käydä Amen kimppuun. Onneksi talossa oli muitakin paikalla ja saatiin ihmisiä Amen ja Tuiken väliin. Ame syöksyi makuuhuoneeseen sängyn alle ja Tuike jäi kiertelemään olohuoneeseen. Tuike oli vielä täysillä kierroksilla. Häntä lähes käden paksuisena ja liikkuminen muistutti enemmän vaanimista. Yritettiin sitten namien avulla rauhoittaa Tuike, että hän ei kävisi Amen kimppuun. Emäntä istui makuuhuoneen ovella estäen mahdollisen kontaktin. Tuike rauhoittui hieman kun sai nameja ja toivottiin jo, että tilanne rauhoittuisi siihen. Vaan ei rauhoittunut.

Yhtäkkiä ei oltukaan kavereita (tästä tilanteesta ei ole kuvia).

Annettiin Amen ja Tuiken katsoa toisiaan toivoen, että he tajuaisivat ja muistaisivat olevansa kavereita. Näin ei käynyt vaan uhittelu toista kohden jatkui. Ja tämä oli täyttä uhkailua, murinaa, mouruamista, köyriä selkiä ja paksuja häntiä. Kello oli jo paljon joten todettiin, että kissat on pakko eristää yöksi toisistaan ja toivoa, että tilanne rauhoittuu aamuksi. Tuike vietiin Emännän huoneeseen ruoan ja vessan kanssa ja ovi suljettiin yöksi. Amelle jäi lopputalo. Syy miksi Tuike oli se kenet eristettiin yhteen huoneeseen on se, että Emännän huone on Tuiken turvapaikka tässä talossa. Siellä hän muutenkin viettää suuren osan päivästään.

Tuiken alkuyö meni tuijotellen kohti ovea.

Ja kaivaen vilttiä minkä Emäntä laittoi oven alaraon peitteeksi.

Lopulta hän malttoi rauhoittua patteripedille

Tuike oli ison osan yötä kovin levoton. Ei tykännyt ollenkaan siitä, ettei saanut lähteä huoneesta. Jonkin verran miukumista ja paljon ramppausta ympäri huonetta. Onneksi Tuike sentään tajusi vessan olevan huoneessa ja käyttikin sitä, samoin hän söi kaiken yöruokansa. Mutta meni se lopulta yhteen yöllä ennen kuin Tuike lopulta kunnolla rauhoittui nukkumaan. Tosin sitten jo neljältä Tuike päätti, että nyt on aamu ja pitää herätä. Emäntä oli tästä eri mieltä ja Tuikekin joutui taipumaan. Hieman ennen seitsemään Tuike alkoi todella käskeä Emäntää hereille kun kuuli muiden olevan jo hereillä. Tuike halusi aamunaminsa.

Aamulla Tuike oli jo täysin valmis poistumaan huoneesta.

Eipä siinä auttanut kun nousta ja rohkeasti testata mikä on kissojen välinen tilanne. Eli Tuike syliin ja ovi auki. Ame oli odottamassa heti oven takana, ei ihmekkään sillä Tuike oli miukunut hyvin paljon. Eipä siinä auttanut kun antaa kissojen katsoa toisiaan ja toivoa rauhallista kohtaamista. Ja onneksi kohtaaminen oli rauhallinen. Kumpikaan ei uhitellut millään tavalla. Päästin sitten Tuike menemään ja hän meni Amen ohi alakertaan. Ame meni perässä ja kissojen kohdatessa alakerrassa Tuike antoi Amelle pari naamanuolaisua. Eli tilanne oli entisensä.

Yhteiset aamukaulat.

Oltiin jo normaalisti lähekkäin.

Jopa perinteisesti katsottiin onko kaverin kaula parempi.

Tämä oli kyllä kunnon säikäytys. En ole ikinä nähnyt Tuikea sellaisessa tilassa. Oletan, että se vieras kissa uhitteli Amelle ja Tuikelle (itse kun en ehtinyt nähdä mitä se teki) ja se vei Tuiken kierroksille. Ame ja Tuike tappelee kyllä välillä mutta ei se ole ikinä ollut tuollaista. Tuike on erittäin harvoin häntä pörhöllä ja nyt se oli täysi pulloharja. Yö meni jännittäessä sitä mikä tilanne tulisi olemaan aamulla, Onneksi tilanne oli täysin rauhallinen aamulla ja nyt ollaan normaalitilassa. Täytyy vaan toivoa, että se kissa ei palaa uhittelmaan...

Kuistillekin mentiin taas aamulla nätisti yhdessä.