Uusi ulkoasu ja 10 faktaa

Nyt se on viimein täällä! Nimittäin uusi ulkoasu. Pienoista hienosäätöä saattaa vielä ajan kanssa tulla, mutta tämä on nyt alustava versio. Uusi bloginimi on Kassisen ja Sepon henkilökuntalaisen Ellin ehdottama Pikkukissa ja Piipittäjä (ne kenellä teistä näkyy blogi sivullanne, juttu mistä me ollaan tosi kiitollisia, kannattaa vaihtaa tämä uusi nimi sinne. Ne ei käsitykseni mukaan päivity automaattisesti). Ylhäällä on myös nähtävissä Amen ja Tuiken omat sivut missä on hieman faktaa lapsukaisista.

Joko voi kääntyä katsomaan millainen siitä tuli?

Lisää faktoja saatte tästä sillä samainen Elli haastoi meidät kertomaan kymmenen faktaa itsestämme. Tässäpä näitä olisi:

1) Amella on tapana peittää kaikki vähänkin joltain tuoksuva. Vessasta poistuttaessa yleensä vielä yritetään kuopia peitettä oven ulkopuoleltakin. Tämän lisäksi lattialla olevia aamukaulan jämiä peitetään milloin milläkin, esimerkiksi Emännän kissatossulla. Jäljelle jäänyt ruoka pitää myös aina yrittää peittää. Tämä koskee oman ruoan lisäksi Tuiken ruokaa, Tuike kun ei tunnu Amen mielestä sitä osaavan itse peittää…

Minä vain pidän huolta ettei meitä löydetä

 
2) Ruoasta puheenollen. Tuiken mielestä aina ja Amen mielestä joskus toisen kissan kupissa on parempaa ruokaa. Jos kissoille ruokaa antaessa silmä välttää hetkeksikään on Tuike tunkemassa Amen kupille. Siitäkin huolimatta, että omalla kupilla on ruokaa reilusti. Ensi alkuun Tuike söi aina kaiken ruoan kupistaan heti, nykyään Tuike jättää osan ja syö myöhemmin. Sinänsä on epäreilua, että Ame ei voi syödä osissa ilman valvontaa tai kuppi tyhjenee toisiin suihin.

Välillä ihan omilla kupeillaan

3) Ame on opettanut Tuiken ”huonoille” tavoille. Tuiken ei kotiutuessaan käyttänyt pientä piipitysääntään muulloin kun ruokaa saadessaan. Nykyään Tuiken ääntää kuulee paljon enemmän, sillä Tuike on alkanut matkia Amea maukumisessa. Ihan niin paljoa Tuike ei onneksi mau’u mitä Ame. Esimerkiksi kun kotiutuu ja kysyy kissoilta että miten päivä on mennyt niin Ame vastaa miau mau kurnau, tulee Tuikeltakin usein vastaukseksi miu miu.

Ame-sensei opeta mulle kaikki Emäntää ärsyttävät tavat!

4) Tuike nukkuu todella vähän. Yleensä kun puhutaan kissoista, todetaan aina kuinka ne nukkuvat suuren osan vuorokaudesta. Tuiken kohdalla tämä ei pidä paikkaansa. Toki Tuikkunen nukkuu, mutta ei mitenkään kovin pitkiä aikoja. Leikkiminen ja temuaminen on paljon hauskempaa. Ame on huomattavasti helpompi löytää nokosilta.

Ei kaikkia aina nukuta

5) Nukkumisesta vielä sellainen eroavaisuus lapsukaisten välillä, että Ame nukkuu suurimman osan ajasta tiiviisti kerällä. Mieluiten soppakauhassa.. Tuike taas nukkuu yleensä pitkulaisena levittäytyen laajalle alueelle. Tämä ero toki todennäköisesti tulee siitä, että Tuikella on pidempi karva, mitä Amella joten kerällä nukkuminen voisi olla aika kuumaa hommaa

Keräuinuja

Avouinuja, melkein unessa

6) Amesta on iän myötä tullut aina vain pahempi inttäjä. Ääntä säästämättä vaaditaan milloin mitäkin, ulospääsyä, herkkuja, ruokaa jne. Aina Emäntä ei edes tiedä mitä Ame haluaa sillä välillä valittaminen jatkuu vaikka Amella ei pitäisi varsinaisesti olla edes mitään syytä valittaa.

Ei täällä pääse ulos jos ei sinne kerro haluavansa

7) Aina välillä ulkoillessa Ame haluaa moikata siellä olevia ihmisiä. Tämä on toki hieman riippuvaista päivästä, kellonajasta, mielialasta, tuulen suunnasta ja kuun & tähtien asennosta. Erään kerran Ame päätti, että puistonpenkillä tablettia selaillut mies saa moikata häntä. Ensin Ame hidasteli penkin kohdalla jääden Emännästä (ja kaverista) jälkeen. Kun mies ei ensin tarjonnut kättä moikatakseen Ame kävi makaamaan maahan penkin eteen ja liikkui siitä vasta kun (tässä vaiheessa hyvin huvittunut) mies oli moikannut häntä silittämällä.

Minä haluan tutkia kaiken koloista ihmisiin

8) Amella ja Tuikella on omat vessat. Tuiken vessassa on hiekkaa ja Ame vessassa pellettiä. Kumpikin on tottunut omaan materiaaliinsa eivätkä neidit osaa käyttää toistensa vessoja vaikka kiinnostusta on. Ame tullaan aikanaan vaihtamaan hiekalle (mikä tulee vielä olemaan mielenkiintoinen prosessi), mutta niin kauan kun Emännällä on useampi säkki lämmityspellettiä häkkivarastossa, vaihto ei ole ajankohtainen.

Järkyttää ajatuskin yhteisistä vessoista

9) Mitä matkustamiseen tulee, Tuike on hassu kissa. Tuike kyllä nukkuu parvekkeella olevassa kopassaan ihan mielellään, mutta kun kopan ovi laitetaan kiinni, Tuike muuttuu berserkiksi. Kunnes koppa kannetaan ovesta ulos. Siinä vaiheessa kun Tuike on ulkona kopassaan, neiti on ihan rauhallinen ja loikoilee. Ympäristön ollessa riittävän rauhallinen hän ottaa jopa nokoset.

Parvekkeella on kiva hengata kopassa päiväunilla

10) Berserkeistä puhuen. Amella ja Tuikella on hauska tapa viettää aamuöitä juosten kilpaa ympäri kämppää. Mikäs sen mukavampaa kuin herätä aamuyöllä siihen kun jompi kumpi kissoista hyppää jalkojen päälle kääntyäkseen ympäri ja jatkaakseen täydellä vauhdilla siihen suuntaan mistä tuli. Tämän vuoksi Emäntä nykyään yövieraita kutsuessan kertoo, että yöpymään voi tulla mutta varsinainen (etenkään rauhassa) nukkuminen onkin sitten eri asia.

Riehuessa ei aina edes vältytä vahingoilta. Emännän yöpöydän lamppu otti osumaa kun piti käydä kääntymässä yöpöydällä asti

Yhteiselämää

Nyt ollaan tässä jonkin aikaa eletty yhteiselämää ja se alkaa pikkuhiljaa sujua. Ei ole enää aikoihin tarvinnut istua ovenraossa! 

Kaikki vähän kallellaan

Ensimmäisen kerran lapsukaiset vaihtoi neniä kunnolla 9.4. Silloin tutustuminen oli vielä alkutekijöissä ja Amea alkoi aika nopeasti murisuttamaan. Pääsiäisviikolla lapsukaiset saivat olla illalla rajatusti ovi auki, mutta päivä ovi pysyi kiinni. Pääsiäisviikonloppuna Emännän sisko tuli kyläilemään ja Ame & Tuike sai viettää enemmän aikaa samassa tilassa. Pääsiäisen jälkeen ei ovi ole kiinni ollutkaan.

Ensimmäinen pusu

Ensimmäisen kerran Ame ja Tuike jäi yksin samaan tilaan itse asiassa sen takia, että Tuike teki katoamistempun keittiön roskiskaapin alle. Imuri osoittautui niin pelottavaksi keksinnöksi, että sitä piti mennä piiloon. Emäntä sai hetken etsiä, että minne ihmeeseen Tuike katosi. Sitten muistui se (silloin vielä tukkimaton) kissan mentävä aukko kaapin alle. Emännällä kun ei astianpesukonetta ole, ei aukollekaan ole ollut käyttöä. Oli pakko lähteä siskoa vastaan niin jätin vaan aukon ulkopuolelle raksuja ja lähdin. Jossain välissä Tuike oli poistunut kaapin alta ja siirtynyt sängyn alle.

Saatiin jänniä keppejä

Amen ja Tuiken yhteiselämä on lähtenyt kai ihan hyvin käyntiin. Kovin kaverillisia eivät vielä kyllä ole. Aktiviteetit on lähinnä tassulla tökkimistä ja kilpajuoksua. Emännän sisko ei arvostanut yöllä harrastettua juoksukilpaa missä hän oli lähinnä hidaste, ei este.. Kilpajuoksu lisäksi tärkeä aktiviteetti on toistensa tuijottaminen. Etenkin Ame puolelta. Tuike on paljon rennompi näistä kahdesta ja keksii aina omaa kivaa. Ame tyytyy lähinnä kyttäämään, että mitä se pikkusisko nyt keksii. Mutta jospa ne välit tästä lähentyisi.

Yhteispäikkärit

Tuike on kova kissa syömään. Tästä seuraa hienoisia ongelmia kun Ame ei ole. Tuike mielellään tyhjentäisi myös Amen ruokakupin, joten päivän ajaksi ei voi jättää Amelle ruokaa jemmaan. Normaalisti Ame ei syö aamulla paljoakaan, mutta usein tyhjentää kuppia pitkin päivää. Tämä ei ole nyt mahdollista. Saa nähdä oppiiko Ame jossain vaiheessa, että aamuisin kannattaa syödä. Namien kanssa ei onneksi ole ongelmaa kun pääasiassa Amelle & Tuikelle kelpaa vain ”omat” namit. Tuike on tyypillinen kissa, joka syö kissojen herkkuja ja valikoidusti joitakin kuivattuja juttuja. Ame taas ei raksuista ja kissanherkuista perusta.

Kaikenmoisia se Emäntä kotiin tuo

Emäntää on kovin viimepäivinä ärsyttänyt se, että Amella on kevättä rinnassa. Ame nimittäin viettää iltansa maukuen. En ole tähän maukumiseen/mouruamiseen keksinyt muuta syytä kun kevät. Jos jollakin on vinkkejä miten pienen kissan saisi olemaan hiljaa, ärsyyntynyt Emäntä ottaisi niitä mielellään vastaan… Tuike on onneksi hyvin hiljainen kissa ja lähinnä harrastaa pientä piipitystä ollessaan nälkäinen.

Mahtumisongelma

Tässä on paljon tilaa

Viikonloppuna olisikin sitten Eläinystäväni (ja Kädentaito!) messut. Sinne on lippu hankittuna, vaikka kissojen mielestä Emäntä saisi varmaan viettää viikonlopun kotona heidän kanssaan. Jospa sieltä löytyisi jotain kivaa tuliaista lapsukaisille.

Eihän näin söpöjä voi hyljätä

Ei se kehtaisi

Videoita

Ame on puhelias kissa, joten sen ääntelyä on helppo saada videolle. Linnuille säksätystä on kuvattu vaikka kuinka monta kertaa. Vaativaa (ja sängyn pohjalta kuunneltuna varsin ärsyttävää) ulosnaukumista sen sijaan on ollut tähän asti hankalampaa saada kunnolla videolle, vaikkei sitäkään voi harvinaisena pitää. Tänä aamuna kuitenkin onni potkaisi.



Vessassakäynnitkin Ame hoitaa nykyään videoimisen arvoisesti. Pienessä kopissa hajuhaitat äityvät niin pahoiksi, että on pakko toimittaa asiansa pää ovesta ulkona tai tuulettaa. Toisinaan rajummin tuulettaessa Ame sai sitten vessan oven tipahtamaan kokonaan pois ja oppi siitä uuden tempun. Nykyään tarkoituksellinen oven pois hakkaaminen tuntuu olevan haisevilla reissuilla osa rutiinia. Tempun seurauksena haju leviää tehokkaasti ympäri asuntoa, mistä johtuu, että oven saranat saatetaan tulevaisuudessa teipata kiinni.