Yhteiselämää

Nyt ollaan tässä jonkin aikaa eletty yhteiselämää ja se alkaa pikkuhiljaa sujua. Ei ole enää aikoihin tarvinnut istua ovenraossa! 

Kaikki vähän kallellaan

Ensimmäisen kerran lapsukaiset vaihtoi neniä kunnolla 9.4. Silloin tutustuminen oli vielä alkutekijöissä ja Amea alkoi aika nopeasti murisuttamaan. Pääsiäisviikolla lapsukaiset saivat olla illalla rajatusti ovi auki, mutta päivä ovi pysyi kiinni. Pääsiäisviikonloppuna Emännän sisko tuli kyläilemään ja Ame & Tuike sai viettää enemmän aikaa samassa tilassa. Pääsiäisen jälkeen ei ovi ole kiinni ollutkaan.

Ensimmäinen pusu

Ensimmäisen kerran Ame ja Tuike jäi yksin samaan tilaan itse asiassa sen takia, että Tuike teki katoamistempun keittiön roskiskaapin alle. Imuri osoittautui niin pelottavaksi keksinnöksi, että sitä piti mennä piiloon. Emäntä sai hetken etsiä, että minne ihmeeseen Tuike katosi. Sitten muistui se (silloin vielä tukkimaton) kissan mentävä aukko kaapin alle. Emännällä kun ei astianpesukonetta ole, ei aukollekaan ole ollut käyttöä. Oli pakko lähteä siskoa vastaan niin jätin vaan aukon ulkopuolelle raksuja ja lähdin. Jossain välissä Tuike oli poistunut kaapin alta ja siirtynyt sängyn alle.

Saatiin jänniä keppejä

Amen ja Tuiken yhteiselämä on lähtenyt kai ihan hyvin käyntiin. Kovin kaverillisia eivät vielä kyllä ole. Aktiviteetit on lähinnä tassulla tökkimistä ja kilpajuoksua. Emännän sisko ei arvostanut yöllä harrastettua juoksukilpaa missä hän oli lähinnä hidaste, ei este.. Kilpajuoksu lisäksi tärkeä aktiviteetti on toistensa tuijottaminen. Etenkin Ame puolelta. Tuike on paljon rennompi näistä kahdesta ja keksii aina omaa kivaa. Ame tyytyy lähinnä kyttäämään, että mitä se pikkusisko nyt keksii. Mutta jospa ne välit tästä lähentyisi.

Yhteispäikkärit

Tuike on kova kissa syömään. Tästä seuraa hienoisia ongelmia kun Ame ei ole. Tuike mielellään tyhjentäisi myös Amen ruokakupin, joten päivän ajaksi ei voi jättää Amelle ruokaa jemmaan. Normaalisti Ame ei syö aamulla paljoakaan, mutta usein tyhjentää kuppia pitkin päivää. Tämä ei ole nyt mahdollista. Saa nähdä oppiiko Ame jossain vaiheessa, että aamuisin kannattaa syödä. Namien kanssa ei onneksi ole ongelmaa kun pääasiassa Amelle & Tuikelle kelpaa vain ”omat” namit. Tuike on tyypillinen kissa, joka syö kissojen herkkuja ja valikoidusti joitakin kuivattuja juttuja. Ame taas ei raksuista ja kissanherkuista perusta.

Kaikenmoisia se Emäntä kotiin tuo

Emäntää on kovin viimepäivinä ärsyttänyt se, että Amella on kevättä rinnassa. Ame nimittäin viettää iltansa maukuen. En ole tähän maukumiseen/mouruamiseen keksinyt muuta syytä kun kevät. Jos jollakin on vinkkejä miten pienen kissan saisi olemaan hiljaa, ärsyyntynyt Emäntä ottaisi niitä mielellään vastaan… Tuike on onneksi hyvin hiljainen kissa ja lähinnä harrastaa pientä piipitystä ollessaan nälkäinen.

Mahtumisongelma

Tässä on paljon tilaa

Viikonloppuna olisikin sitten Eläinystäväni (ja Kädentaito!) messut. Sinne on lippu hankittuna, vaikka kissojen mielestä Emäntä saisi varmaan viettää viikonlopun kotona heidän kanssaan. Jospa sieltä löytyisi jotain kivaa tuliaista lapsukaisille.

Eihän näin söpöjä voi hyljätä

Ei se kehtaisi