Messuraportti ja Popcult

Emäntä on meinannut kokonaan unohtaa raportoida messureissustaan Eläinystäväni-tapahtumaan. Se vetoaa pääsiäiskiireisiin vaikka ei sillä edes niin kiire meidän mielestä ollut. Meillä sen sijaan oli, mutta siitä enemmän tulevassa postauksessa.

Messuilla oli kyllä taas vaikka mitä nähtävää. Oli enemmän ja vähemmän karvaisia eläimiä mitä katsella ja osaa rapsutellakin. Siinä kyllä komppaan Päärynäeläimen porukkaa, että kissapuoli oli tosi suppea. Ajattelin sen olevan hieman laajempi. Omaksi suosikiksi nousi herppi-osasto. Se oli hyvin laaja ja hyvin esitelty, pääsinpä silittämään ihan kahta eri käärmettä! Mutta kuvat kun kertoo enemmän kuin tuhat sanaa niin alla on kuvia messuilta.

Siellä oli laamoja

Ja alpakoita

Löytyi sieltä ihan Päärynäeläinten frettejäni, valitettavasti vaan sillä hetkellä heidän omat palvelijansa olivat tauolla

Hieno vanha traktori

Mehiläisiä

Myrkylliset eläimet olivat omassa eristetyssä nurkassaan

Kärmes (koska eihän sitä tarvise ottaa ylös mitä lajia hän on *köh köh*)

Kotilo

Siira (kyllä biologi kuvaa vaikka mitä eläimiä)

Tuliaiset kiinnosti kotona kovasti

Kaikki mukaan tarttuneet ostokset, Primalla kun oli halpoja leluja ja petejä niin niitä tarttui mukaan useita

Hiirikeppi lähti ekana leikkiin ja oli ihan hirween kiva

Tuiken mielestä Prima catin uutuusraksut on toooosi hyviä

Sitten tänne loppuun mainos. Meidän Emäntä menee puhumaan toukokuussa 11.-12.5. järjestettävään Popcult-nimiseen tapahtumaan. Jos haluatte kuulla juttua aiheesta Kissat ja internet niin hankkikaan liput ja tulkaa paikalle lauantaina yhdeltätoista. Muutoinkin tapahtumassa on vaikka mitä mielenkiintoista ohjelmaa, mm. yhtenä kunniavieraana ääninäyttelijänä tunnettu Antti Pääkkönen. Lippuja voi ostaa etukäteen netin kautta ja niitä on saatava joko koko viikonlopulle tai vain jommalle kummalle päivälle. 

Koolla on(?) väliä ja Halloween

Ensinnäkin! Oikein hyvää Halloweeniä kaikille!!

Toivoo: Vampyyri-Ame

ja Demoni-Tuike!

Huomasin tässä vastikään yhden asian. Meinaan sen, että minä en enää tiedä minkä kokoisia kissat on! Meillä oli kotona tapana meidän edellisestä Kalle-kissasta sanoa, että hän on kissan kokoinen kissa. Kalle oli sellainen jykevä katti, joka parhaimmillaan painoi yli kuusi kiloa. Malliltaan Kalle oli hieman sellainen betoniporsas jaloilla, tokikin mitä ihanin ja halattavin betonipossu. Paljonhan Kalle pitikin sylissä istumisesta ja tursuamisesta. Sen kokoisen kissan kyllä hyvin huomasi kun hän päätti syliin tulla.

Komea herrasmies

Joka osasi poseerata

Mutta nykyään minun kissastandardini ovat menneet ihan toiseen suuntaan. Toki olen hyvinkin tietoinen, että Ame on pieni kissa. Sitä ei vaan oikeasti tahdo tajuta miten pieni hän oikeasti onkaan. Tuike parka on Emännän silmissä olevinaan ns. iso kissa kun on selkeästi Amea isompi.

Kuvittelenko minä, vai onko minun sohvani kasvanut kokoa..

Tuike sentään vähän paremmin täyttää tilan

Näitä nykyisiä kissatyyppejä kun mahtuu melkein kaksi siihen tilaan mihin ennen mahtui vaan yksi..

Tämänkertainen pohdinta lähti siitä kun katselin kuvia Amesta uudessa sängyssään. Kun katsoo Tassulinnan kuningatar Pepsiä omassaan, hän täyttää sängyn juuri sopivasti. Minun käsitykseni mukaan Pepsi ei mikään jättiläiskissa ole, niin miten on mahdollista, että kun Ame menee omaan sänkyynsä se näyttää siltä, että siihen mahtuisi hyvin toinenkin Ame.

Ympärillä on reilusti tilaa

Vaikka kuinka yrittää olla ahteri leveästi (tyynyllä?!)

Toki olen tällaisia vastaavia kokohavaintoja tehnyt aiemminkin. Amen kanssa ulkoillessa kuulee usein moikkaajilta kommentteja kuten ”Oletpa sinä pieni!”, ”Onko se rotukissa?” ja ”Onko se pentu?”. Käytännön esimerkkinä alkukesästä kun olin serkun häissä, sain lastenvahtina olleelta Apu-Emännältä kuvan Amesta ja toisesta kissavahdista. Ame näyttää ainakin tuossa kuvassa niin kovin pieneltä. Ehkäpä tuo kuva kertookin sen totuuden...

Pikkuinen kirppu

Ja jos joku jo luuli, että Amehan on ihan nääntynyt pieni kissaparka, niin älkää peljätkö. Ame syö todella hyvin, jopa enemmän kuin Tuike (varsinkin kun on Pirkan sydänpateeta tarjolla, sen Amppa varastaa Tuikulta jos Tuikku ei pidä puoliaan). Ame on vaan luontaisesti sellaista slim fit -mallia jossa kaikki painokin on rasvan sijaan lihasta. Sen huomaa kun ottaa Amen syliin, hän on tosi kiinteä, kun taas Tuike on sellainen kissoille tyyppillisemmin löysä. Amen rakenteen huomioiden olen aivan varma, että jossain kohtaa Amen lähisukupuuta on jokin (ehkä itämainen) rotukissa.

Ame on kuikelo

Tuike on enemmän pötkylä (pahoittelen sumeaa kuvaa)

Nyt minulla onkin tulossa hyvä tilaisuus tutustua oikeankokoisiin kissoihin kun Kiskattien Pate arpoi minulle lipun ELMA messuille, kiitos siitä! Ehkä minä siellä saan korjattua tämän vääristyneen käsitykseni siitä minkä kokoisia kissat ovat!