keskiviikko 9. lokakuuta 2019

Tallinnan kissakahvio Nurri

Päädyttiin tosiaan meidän Tallinnan reissulla käymään paikallisessa kissakahviossa. Tätä aiemmin oli itse käynyt vain yhden kerran Helsingissä kissakahviossa, mistä siitäkin on hieman aikaa. Toki perusperiaate oli tiedossa. Nurrilla on netissä ennakkovaraussysteemi, mistä voi varata pöydän. Tämä systeemi oli hieman hassu, sillä se ilmoitti varauksen yhteydessä, että pöytä on jo varattu, varaa toinen. Varasin sitten toisen, jonka jälkeen minulle tuli kaksi varausvahvistusta. Laitoin sitten viestiä millä peruin toisen varauksen, mihin ne vastasivatkin pian, että ok ja tervetuloa. Varaaminen ei toki meidän tapauksessa olisi ollut edes välttämätöntä, kun mentiin niin hiljaiseen aikaan.

Selkeä sisäänkäynti

Paikalle oli kartan kanssa helppo löytää. Ulko-ovesta pääsee sisään eteiseen, mistä varsinaiseen tilaan pääsi vain henkilökunnan päästämänä, jotta kissat eivät pääse karkuun. Pöytään päästyämme (saimme itse valita pöydän, kun arkipäivänä päivällä ei ollut ruuhkia) meille tuotiin menu ja samalla lappu mihin kuittasimme, että olemme lukeneet paikan säännöt. Säännöt tulivat lähinnä kissojen kanssa toimimiseen ja olivat hyvät ja kattavat.

Kissamaisia koristeita

Tämä musta kaveri tyytyi chillailemaan kiipeilypuussa

Nukkuvaa kissaa ei saa häiritä!

Tarjottavissa oli laaja valikoima ihan ruoista perus kahvilatuotteisiin. Me maistettiin kahta eri, omenapiirakkaa ja suklaapiirakkaa. Todettiin lopulta, että yksi olisi riittänyt, sillä nämä olivat todella isoja paloja. Meinasi tehdä tiukkaa syödä kaikki. Etenkin suklaapiirakan kohdalla, sillä se oli rakenteeltaan tasaista moussea mikä oli todella makeaa. Hyvää toki, mutta aika tuhtia kokoonsa nähden. Plussana suklaapiirakalle kyllä vielä se, että se oli vegaanista. Itse en ole vegaani, mutta arvostan suuresti sitä, että kaikille on vaihtoehtoja tarjolla. Omenapiirakka oli jäätelön kanssa oikein hyvää. Hintaansa nähden koko oli hyvä.

Herkullisen näköisiä

Leikkimistäkin koetettiin

Vastaanotto oli innostuneempi, kuin mitä kuvasta vaikuttaa

Itse kissat olivat aivan ihania persoonia. Heti ensimmäisenä paikan uusin asukas (huomasin tämän faktan netistä) tuli pöydälle moikkaamaan meitä. Muutoinkin kissat eivät olleet liian arkoja vaan antoivat silittää ja leikkivät mielellään leikitettyinä. Paikan isoin kissakin lopulta heräsi päiväuniltaan (nukkuvaa kissaa ei saa häiritä) ja pääsin leikkimään myös hänen kanssaan. Leikitysleluja olisi vain saanut olla vähän enemmän. Ne vähät mitä siellä oli, olivat aika huonokuntoisia. Jos paikka olisi yhtään enemmän täynnä eivät ne lelukepit olisi riittäneet alkuunkaan.

Hän tuli moikkaamaan meidän saman tien

Huonompikuntoinen lelukeppikin sopii leikkeihin

Hän oli muhkean kokoinen

Verrattuna Helsingin kahvioon suurimpia eroja on se, että Nurrin kissat ovat adoptoitavissa. Tästä seuraa se, että siellä oleva kissapopulaatio hieman elää koko ajan, kun vanhempia kissoja lähtee ja uudempia tulee. Tällä kertaa tämä näkyi selvimmin siinä, kuinka yksi aiemmin tullut kissa ei oikein sietänyt yhtä uutta tulokasta ja tämä tulokas tahallaan pyrki tämän toisen kissan luo. Siinä sai kuunnella hieman murinaa ja sähinää. Tähän henkilökunta kyllä puuttui ihan hyvin ja välillä eristi kissat toisistaan eri huoneisiin, jos meininki kävi liian rajuksi.

Raitakissa eristi itsensä tältä siamilaistyyppiseltä kun ei saanut muuten olla rauhassa

Villejä leikkejä

Yhdessä vaiheessa kissat saivat herkkua, en ole varma mutta nämä saattoivat olla toisen, samaan aikaan vierailleen pariskunnan lahjoitus

Paikalla oli myynnissä myös toimintaa tukevia oheistuotteita, mitä emme tällä kertaa päätyneet ostamaan. Kuten muissa kissakahvioissa täällä oli myös sisäänpääsymaksu, mikä maksettiin samalla kun mahdolliset kahviotuotteet.

Kehtaatkin kuvata, leiki mun kanssa!

Yhteenvetona:

Plussia
- Hurmaavat kissat
- Hintaansa vastaavat tarjoilut
- Siisteys
- Sijainti

Miinuksia
- Huonokuntoiset lelukepit
- Tarjottavissa olisi ehkä voinut olla jotain vähän pienempää/edullisempaa
- Kissojen nimet olisi voinut olla jossain esillä
- Sekava varaussysteemi

Ikkunalaudoilla oli paljon alustoja mistä tarkkailla maailman menoa

Kaikenkaikkiaan positiivinen kokemus!

Ps. Vielä on aikaa osallistua edellisen postauksen arvontaan. Muistakaahan vain jättää jokin yhteytieto, me blogaajat ei nähdä niitä mistää edes kirjautuneilla kävijöillä...

6 kommenttia:

  1. Kissakahvila ovat kyllä kahviloista parhaita mielestäni. Vilnan vastaavassa olen käynyt muutaman kerran kun on oltu Vilnassa. Helsingin kissakahbilassa kävin juuri eilen. Tallinnan kahvila on vielä tarkkaan että. Kun on päiväristeilyllä, aika ei oikein tahdo riittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kissakahvilat on kyllä kivoja. Pelkällä päiväristeilyllä ei kyllä välttämättä aika riitä mutta jos on enemmän aikaa joskus niin suosittelen lämpimästi!

      Poista
  2. Mukavalta paikalta kuulostaa ja nuo tarjottavat näyttää tosi hyviltä! Jännä, että kissat on adoptoitavissa, mutta sillä tavalla ne varmaan saa oikeasti helpmmin koteja, kun kissaa haluavat voivat ensin nähdä ne kahvilassa... Tuo toiseksi alimman kuvan tyyppi näyttää hienolta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinä on puolensa. Näissä vaihtuvan populaation paikoissa on aina riski että kissat ei tule toimeen ja stressaa. Mutta taas sitten toisaalta siinä on matalan kynnyksen paikka tulla katsomaam kissoja...

      Poista
    2. Kahvila voi ihan hyvin olka kissojen pysyvä koti. Ovat kokeneet jo ikäviä asioita joten pysyvyys on taattu kun ovat päässeet kissakahvilaan.

      Poista
  3. Päiväristeilyllä ei aika riitä käymään Nurrissa. Mielestäni parempi on jos kissat ovat vakiasukkaina kahvilassa. Se kai on se alkuperäinen idea ollut noissa. Suomessa vastaavia kahviloita on Helsingin lisäksi Tampereella ja Rovaniemellä. Turussa saattaa olla, en ole varma.

    VastaaPoista